Tykästyin niin kovasti tuohon valkoiseen koriin, että oli aivan pakko käydä ostamassa lisää matonkuteita. Tälläkertaa ostin vaaleanpunaista. Samalla reissulla mukaan tarttui kankaita kantopussia varten. Pitäähän sitä nyt kesäksi olla uusi kesäinen kantoliina. Vai mitä?

Meillä on molemmat lapset tykänny kaikista merkeistä vaatteissa ja vaatteiden pesuohjelappuset on ollu tosi kiinnostavia. Kuopukselle ompelin syksyllä tällaisen lelun, jossa on paljon värikkäitä lappuja, merkkejä ja nauhoja hiplattavaksi.

  

Pirtin kehräämön liilasta hahtuvasta kudoin parit kirjekuorihahtuvat ja peffaan neulahuovutin kesäisiä kuvia.

Kun lapset ovat olleet kipeinä, en ole jaksanut näpertää mitään pientä, joten ylijääneistä matonkuteista tuli  virkattua tällainen kori.


Kori oli vielä pahasti kesken, kun lapset olivat jo täyttäneet sen kaikilla leluilla. Näin siitä tuli kori lastenhuoneeseen kaikelle pienelle roinalle. Eipä tarvinnut pahemmin miettiä, että mihin sen laittaisi.
 

Meillä ollaan kipeinä. Tai siis minä en ole, mutta mies ja molemmat lapset. Meillä siis vappu menee kotona ollessa. Ja koska molemmat tytöt vaatii paljon huomiota, niin käsitöitä en kerkee tekemään. Harmittaa, kun on nuo ulkopuvutkin vielä kesken. Meidän hääpäiväkin meni viimeviikolla sairasteluiden merkeissä. Nyt vaan odotan, että koska se tauti iskee minuun.

Osaan minä jonkin verran leipoakin. Ja vanhimman tytön synttäreille on tullut väsättyä aina kaikenlaista kivaa. Nuorimmaisella ei vielä olekaan synttäreitä ollut. Kuukauden kuluttua sitten vietetään ensimmäisiä.

Esikoisen täyttäessä kaksi, oli juhlilla teemana leppäkerttu. Leppäkerttusynttärit oli kivat ja niistä puhutaan meillä vieläkin ja leppisasu kaivetaan melkein joka viikko kaapista päälle. Hieman on jo lahkeet ja hihansuut jääneet lyhkäsiks, mutta ei sitä pienistä välitetä.

Tässä kuva puvusta. Paidassa on myös huppu, jossa on tuntosarvet, mutta lahjojen avaamisen tohinassa on huppu pudonnut päästä pois. Siipien sisällä on ohutta vaahtomuovia pitämässä siivet kuosissaan.



Synttäreillä tarjottiin leppäkerttuleivoksia ja tietysti leppäkerttukakkua.




Seuraavien synttäreiden lähestyessä (muutama kuukausi sitten) halusi päivänsankari, että  tajolla olisi Nasukakkua. Kakusta tuli tällainen puolimetriä pitkä Nasu:


Synttäripäivän aamuna tytär rupesi kyselemään Nasupukunsa perään (oletti ilmeisesti, että kun edellisvuonnakin oli puku, niin tottahan tänäkin vuonna). Onneksi kaapista löytyi vaaleanpunaista kangasta, sukkahousut ja paita. Niistä sitten surauttelin saumurilla vartissa pienen Nasuasun.



Vaikkei puvusta kauhan huoliteltua tullutkaan, niin tytär oli tyytyväinen äidin väkerrykseen. Se oli pääasia.

ja pitäis lapsille ommella ulkoilupuvut. Kankaat ja kaikki muut tarvikkeet on jo aikoja sitten ostettu, mutta kun en oo vaan saanu aikaseks. Nyt ois melkein pakko, kun toppavaatteilla jo rupee tulemaan hiki. Esikoiselle ajattelin tehdä Ottobre Desing -lehden kaavoilla tällaisen puvun (väreinä turkoosi ja vaaleanvihreä):



Ja kuopukselle samaisesta lehdestä tällaisen (väreinä vaaleanvihreä ja luumu):



Sais nyt vaan tehtyä... Kaavatkin on jo valmiiksi leikattu, mutku, mutku... Jos jaksais tänään vaikka leikata kankaista kaikki osat.

Viime perjantaina toi posti lankoja Saksasta. Tilasin merinovillalankaa (Zitron Loft) saksalaisesta nettikaupasta, kun se tuli huomattavasti halvemmaksi, kuin Suomesta ostettaessa. Innostuin ja tilasin viittä eri väriä.


 Keltaisesta ja vihreästä aloitinkin jo tekemään villavaippahousuja ja tällaiset niistä pitäisi tulla:


On muuten todella pehmeää lankaa. Ei tunnu ollenkaan villalle eikä kutise lainkaan.

Kaikenlaisia käsitöitä tulee kokeiltua. Virkkaus on yksi näistä. Oon virkannu vaan pari työtä. Eka tämmönen hieman isompi työ oli esikoiselle mekko nimenanto/siunausjuhlaan vuonna 2003. Se oli valkoinen, lyhythelmainen ja pitkähihainen. Hihansuissa ja rinnankorkeudella oli vaaleanliilat satiininauhat. Ja koska esikoisellakin oli tällainen äidin virkkaama mekko, niin täytyi sitten tälle kuopuksellekin oma siunausmekko viimekesänä virkata. Väriksi valitsin vihreän ja rinnan korkeudelle tuli tällä kertaa valkoisia ja beigejä kapeita satiininauhoja. Takana oli kolme pientä nappia ja helmassa mielestäni kaunis pitsi. Ja tällainen siitä tuli:



Kuva on hieman huono, kun ei tuo mekko oikeen kunnolla näy. Mutta tässä kuvassa saa pienokainen isoltasiskolta pusun.

Meillä on käytetty kestovaippoja syyskuusta asti ja lokakuusta on täyskestoiltu. Omia vaippojakin on tullut ommeltua. Nämä vaipat on ommeltu jo joskus viimevuoden puolella, mutta kun näistä löytyi kuvat koneelta valmiina, niin laitanpa ne tähän.


Tässä kolme söpöä kukkavaippaa.


Ja tämä on meidän prinsessan aivan ihana prinsessa- velourvaippa, jonka ompelin joululahjaksi.


Ja nämä pikkiriikkiset vaipat sai kaverin vastasyntynyt vauva lahjaksi.